Kevättä ilmassa

Kevään ensi merkkejä on ilmojen lämpeneminen. Ja jos on syksyllä jäänyt onnettoman pieneksi takki niin sitten keväällä ei ole uutta, siis jos ei ole tehnyt asialle mitään. Minähän innokkaana äitinä etsin ohjeen ja lähdin sen pohjilta kangaskauppaan. Ostin kankaan ja aloin tuumasta toimeen. Mutta kaavojen piirtämisessä tuli ongelma. Niin kuin aikuistenkin vaatteet, lasten vaatteissa toisen 100 senttinen on toisen 110 senttinen. Eli minulla oli 98 senttinen kaava joka vastasi ennemmin vantteraa 115 senttisen kaavaa. Ja neiti joka oli hoikka 95 senttinen. Ei hyvä. Eikun uudelleen kaavan etsintään. Ja se ei ollutkaan ihan helpoin juttu. Mutta onneksi on äiti.Ja vielä ihana sellainen. Äidin arkistosta löytyi lehti, jossa oli kaavat takkiin. Itselläni oli housujen kaavat. Takki on Suuren Käsityökerhon lehdestä 4/2003. Housujen kaavat ovat samat kuin aikaisemmin tehdyt kukkapaikalliset OB kaavalla. Jotain pientä henkilökohtaista täytyi taas yrittää. Niin kuin ei muuten huomaisi että ovat itse tehtyjä, niin täytyyhän niihin nimi raapustaa.